äitiyttä..ikävää

Äidillä on ikävä.Keskiviikosta saakka neiti ollut mummilla,tänä aamuna vihdoin nähdään taas!!
On nuo esimurkut kummallisia otuksia.
Samaan aikaan ollaan olevinaan niin isoa,äiti on tyhmä eikä tajuu ikinä mistään mittää,silti samaan aikaan ollaan äidin pieniä tyttöjä..hakeudutaan turvaan kainaloon.

Kirjoitin aiemmin äidin kasvukivuista,ei niistä mihinkään pääse..kirpasee,vähän äliä kun miettii mitne elämä noita tullee kohtelemaan,
epäröittää,ollaanko onnistuttu hyvistä aikomksista huolimatta kavattamaan sopivasti itsenäisiä,mutta ei liian itsekkäitä otuksia,
sydän pakahtuu joka kerta,kun tullaan kainaloon osoittamaan että on se äiti sittenkin maailman ihanin äiti,taikka kun menestyvät.
Esim tän neidin piano tunneista,kolmannen tunnin aikana siirryttiin jo vasempaan käteen,neidill on kuulemma lahjoja ♥
ja neiti tykkää!!
Olipas äitikin ylpeä saadessaan kertoa psykologille,että kaikista oppimistestien osoittamista oppimisvaikeuksista huolimatta,neiti on jossakin asiassa todella nopea oppimaan,eli pitänee keksiä miten käytännössä matikassa ja äikässä sitten toteutetaan samaa oppimis metodia.


Hiihtoloman viimeinen päivä.Huomenna jatkuu taas opintopuurtaminen lapsilla.
Pääsisäivapaata odotellessa

kevättä rinnassa

Aivan mahtavaa!! aurinko paistaa ja linnutkin laulaa(ainakin melkein,jollei muualla,niin rinnassa:D)

Lunta on tuiskuttanut senverta paljon,että muistuu ihan oikeasti lapsuusajan talvet mieleen!Tällaisia talvien kuuluu olla,eikä mitään loskasontakelejä pullollaan!
Mun tänpäivän ärsytyksenaihe on kun ihmiset valittaa,loppuis jo talvi,tulis jo kevät ja kesä.
Toki itsekin kesää kaipaan-tavallaan..mutta en missään nimessä haluaisi että tässäkuussa tai edes maaliskuussa vielä alkais lumet sulamaan ja ne kamalat ensin loska ja siten hyvin pitkät kurakelit tulis.

Huhtikuulle saa hyvinnii olla talvi,sitten onkin ilma oikeasti senverta valmiimpi lämpiämään,että lumet sulaa ripeästi,ja ihana kangasmaastomme imasee vedet nopsaan maansyövereihin,vesivarastoksi meille ihmisille..sitä lyhyempi on se kurakelikausi,mitä pidemmälle talvi kestää.

Vaikkakin hyvinkin "vilkkaan" kauden ansiosta on yöunet olleet erittäin pätkittäisiä,siitä huolimatta mieli paistaa loistaa kilpaa auringon kanssa!

Masennuskausi on oikeasti ohitse,jippii!! Ei olis kyllä tämä vanhus ikinä uskonut,että pitää myöntää olleensa masentunut,
kummallisia kyllä nuo mielen syöverit.
Miten sitä vaan käy ja käy ja käy..huomaamatta itse miten loppu on.
Vai olinko vain niin tottunut vetämään sen ikijaksumaskin naamalle,ettei olisi ollut edes mahollisuutta itse ymmärtää tilanteen vakavuutta.

Tässä onnekseni enkelit,minun ystäväni <3>
Aina noina hetkinä saa palata siihen äiti-vauvasymbioosiin,johon voisi vain uppotua olemaan ja nauttimaan ikuisuudeksi tuosta ihanasta,sydäntä pakahduttavasta hetkestä

Jota tavallaan on ikäväkin,mutta kuitenkin-onneksi-järki ymmärtää että ohan se ihanaa ja mahtavaa että taaperokin kasvaa ja oppii uutta.

Hiihtoloma lähenee loppuaan,maanantaina reippaat ja levänneet (as if) koululaiset palaa opintielleen,reppu täynnään energiaa,ja valmiina puristamaan itsestään kohtalaisia,joskus jopa hyviäkin tuloksia
Ainakin päsiäisvapaisiin saakka.
Siitä sitten jo alkaakin kesä:)
Nautitaan siis aurinkoisista,upeista talvikeleistä,ja unohetaan kesänkaipuu-vielä pieneksi hetkeksi.
Taapero kapus tissille.
On tämä elämä vaan niin ihanaa!!

Miten voi ihminen olla yhtäaikaa niin väsynyt,ja niin pirteä? :O

pirteänä suosuumenista nousseena entisenä kummituksena,
pirteänä kun alkaa henkiset kyvyt tas lisääntyä.
mahtava fiilis!
väsynyt,kun on aika "vilkasta",ja kaksi nuorempaa nukkuvat hyvin levottomasti.
liki viikkoon ole saanut yhtään edes tunnin mittaista unijaksoa,mutta ei se mitään.
lasten tukena ja turvana olla,kun asiat ja olennot ihmetyttää pieniä,luoda turvallisuuden tunnetta,silti latistamatta toisten herkkää kykyä nähdä ja vaistota asioita.

voi mitä kaiffareita onkaan valokuviin jäänyt tällä viikolla! ja ihan vahvistaakseni omia näkemyksiäni,olen sähköpostittanut kuvia muutamalle ystvälle,joilla myös taito nähdä kuvista nämä henkimaailman asiat+ymmärrystä niihin.
huomaa,että 21.12 20012 lähenee...porukkaa sieltä ja täältä(tässä sen enempää erittelemättä mistä kaikkialta,kun varmasti osa on tosi skeptikkoja keitä näitä lueskelee..mutta mainittakoon,että Jumalasta nää kaverit on,on hyvä fiilis heistä!)

valmistaa maailmaa vanhan ajan loppuun ja uuden alkuun..

vähän jo vihiä onkin tässä tullut mitä se käytännössä merkitsee,loppu jää nähtäväksi,ja toki varmasti myös vahvistuu asiat vielä tässä parin vuoden aikana.

enkeleiden suojelusta ja Jumalan rakkautta kaikille! mahtavaa helmikúun loppua,nautitaan runsaasta lumesta ja talvesta !!

klo 14,48 tuli täyteen 13v äitiyttä!

pikku herra Mikkola syntyi Tyksissä,lopulta,rankan liki vrk:n uurastuksen jälkeen lopulta sektiolla.
vaikka se tilanne,kun ovi huoneeseen yhtäkkiä aukesi,sisään työntyi kymmenittäin lääkäreitä,hoitajia..mitä lie,ainoa mitä meille kerrottiin,oli,että nyt mennään leikkaussaliin...kukaan ei kertonut miksi,onko vaaratilanne,kova hätä vai mikä...
pelko ja hämmennys sai ylivallan..onneksi tämä tilanne oli myös liki yhtä nopeasti ohi,kuin oli alkanutkin.-ja lopulta selksi,että mitään suuren suurta hätää ei lopulta ollutkaan ollut,vain hieman oli ♥-äänet laskeneet...

eli aika hässäkän sai poju aikaan jo maailmaan tuloa tehdessään ♥


kolmeentoista vuoteen on mahtunut kaikenlaista. 5 muun lapsen syntymää,lukemattomia keskenmenoja,sterilisaatiota,sen purkua,pari melkein avioerohetkeä(jotka onneksi ovat selkiytyneet hyvinkin nopsaan..)

esikoispojan koulunaloituskaan ei tuntunut pahalta. hän oli aina jotenkin niin "isonoloinen" poika,.se oli itsestään selvää,että kouluun meno on ja that`s it!

no aikaisemmin purin jo tuntemuksiani koulunaloituksista,ei niistä tähän sen enempää.

koskaan,ei koskaan ole tuon pojan syntymäpäivä ollut minulle niin kova paikka kuin tänään.

mikä tuossa kolmessatoista vuodessa sitten oikein on,että just nyt se tuntuu minusta ihan hirveän kauhean kamalalta?

toisaalta tuntuu,että vastahan itse olin 13 vuotias teinityttö,toisaalta,ihan hirveän kauhean kamalan vanha olo...

kahden vuoden päästä valmistellaan ensimmäisiä rippijuhlia jo :O

ja koska tuo lentää pesästä?

APUAAAAAAA!!!


ensi syksynä ensimmäinen iso askel äidille päästää pojasta irti.alkaa ylä-aste..kova maailma.

miten ihmeessä äiti pysyy perässä? miten ihmeessä tähän sopeutuu?

hurjaa..ja äidin napanuora venyy ja paukkuu...koskakohan se katkeaa? :O

se on hiihtoloma!

ainakin kerholaisille. koululaiset joutuu kärvistelemään pari päivää vielä.

vatsataudistakin selvittiin kunnialla.ei ollu mukava kyläkaveri se kyllä.

lauantaina toivonmukaan eräs aivan mahtavan ihanan upea ystäväni kaukaa keski-suomesta tulee tännepäin vkl lomalle miehensä kanssa.toivottavasti tää onnistuu,olis treffit meiä lauantaina Turussa.onkin jo ikävä.Maarit ♥

hiihtolomalla suunniteltiin laskettelua ellivuoreen,ainakin kertaalleen.ihan koko perhe.jopa työnarkomaani mieheni lupas pitää ainakin yhen vapaapäivän (oikeesti?!?!?!?!) että mennään koko perhe!!! jospa äitikin tälläkertaa pääsis rinteeseen.en ole ollukkaan..öö noin kolmeentoistavuoteen.vieläköhän selvii kunnialla mäen alas?..huh.vähän jänskättää kyllä.

onneksi vapaa-ajankeskus on tossa n 1½kilsan päässä,siellä on kunnon pulkkamäet,ja hiihtoladut.ja aina voi kotipihalla koiran laitta pulkan eteen.että pienet tykkää.ja koira rakastaa olla "vetojuhtana",kuhan ei (tietenkään!!) ole liian painavaa kuormaa kyytissä.

kaikille ihanaa hiihtolomaa!!!

rakkaudentäyteistä laskevaa ystävänpäivää... :O

ystävänpäivä lähestyy...mutta asia joka taas ketuttaa..vähän,on se,että nyt se pitää yhistää laskiaisen kanssa.ei tykkää.oliskos pitänyt niihin muutamiin kortteihin,jotka postitin,kirjoittaa sydänkorttiin hyvää laskiaista,vai piirtää lumiukon ja pulkan kuva,ja toivotella ihanaa ystävänpäivää??

me siis emme vietä varsinaista laskiaista tänävuonna.ystävänpäivä on merkitykseltään NIIIIN suuri,että se menee laskiaisen ohitte.

no,laskiaissunnuntaina eli ystävänpäivänä on lumikirkko.Jumalanpalvelus on lasten pääasiassa hoitama,lapsikuoron,tarkemmin sanottuna.aivan ihana juttu(olisin vain toivonut,että asia olsi myös lumikirkko kutsuissa mainittu,olsi satavarmasti osanotto huomattavasti suurempi kuin nyt tulee olemaan)

siellä myös tarjotaan lämmintä mehua,ja pullaa,on nuotiota että saa makkaraa rillata,ja mikä parasta,lapsille ja meille lapsenmielisille pulkkamäki..poniajeluakin luvattu

me siis syyään laskiaspullat lumikirkossa,ja teen kotona sitten ystävänpäiväkakun,uudella ihanalla sydänmuotillani...

hepalle pittää tehä porkkana-hunaja-kaurahiutaleherkkuja,ja koiruudelle vaikka maksalooraa paistaa vartavasten..kissalle erikoisen ihanaa kalaa ystävänpäivän kunniaksi.

ystäville-kaikille herkkua tuona tärkeänä päivänä,jolloin kokomaailman pitää muistaa ystäviään..toki pitäs muistaa niitä muutenkin,mutta minusta on erityisen hienoa,että ystävänpäivä on erikseen.

tässä iässä sitä jo osaa ja ymmärtää arvostaa aitoja ystäviä.sellaisia kuin MIRA, Laura,Laura,MAri,Mari,KAtja,Sussu yms yms..ystäviä,jotka jaksaa kuunnella,huomaa,sanoo myös tarvittaessa että hei,,mietis ny vähän (arvostettava piirre ystävissä,ettei nyt anna toisen iha mitä vaa hölmöillä..)taikka osaa perustella jonkin asian(josta minulla hyvin vahva mielipide) minulle niin,että saan uuden näkökulman ko.asiaan..tästä erityiskiitos Lauralle tampereelta,ja Janetelle metropoliin..

heh,ystäviä,jotka kettuilee,jaa että kortti ei tullutkaan postin kautta? XDDD (MARIIII!!!) hahhaa..montaa korttia en tehnyt..pyydän anteeksi niiltä,jotka ei tänävuonna korttia saa,vaikka olettekin tärkeitä.uskon,että tiiätte ilman korttiakin olevanne minulle korvaamattomuia ystäviä!

toivotan siis aivan mahtavaa ysävänpäivää kaikille ihanuuksille!!!

*huoh*

tässä jäin miettimään..
nyt kun on vihdoin noustu suosta ylös,takas maanpinnalle,pitkähkön pelistä pois-aikakauden jälkeen,
nyt ei enää kelpaakkaan puuhamaan sitä sun tätä,vaikka energiaa ja halua piisais taas enemmän ko koko kylällä yhteensä..

väkisinkin alkaa miettiin,että onko se oikeesti niin,
että jos väsähtää,niin sitten kaikki muut "hylkää"..vaikka miten(paluun jälkeen) viittoisit ja huitoisit että minä minä minä olen vapaaehtoinen tekeen sitä ja halukas tekeen tätä,(kun on ensin kysytty minultakin..)
nii sitten vaan kylmästi ilmoitetan että se ja se tekkee sen ja tuo ja tää tämän.. ja mihin se Satu jäi???

lasteni eteen olen valmis vaikka myymään pääni(se kylläkään tuskin kannattaa koska ei tällaisesta lahopäästä kukaan mitään maksais edes :DDD)

ja kylän lasten eteenkin on kuiteskin tässä reilu 11 vuoden aikana puuhattu vaikka ja mitä.ja erittäin mielelläni sen olen tehnytkin..tekisin vastakin,jos vain annettais.

toisella "osastolla" nyt olen päässyt edes vähän puuhamaan,,edes vähän sitä oloa,että SATU IS BACK!!!

tässä taas tulee tää ilmi..kun et ole paljasjalkanen,et ole minkään arvoinen?

jos joku syntyjään Orippääläinen olis käyny saman koulun läpi,varmasti otettasi riemusta kiljuen takas puuhaamaan,mutta nyt onkin kyse "maahanmuuttajasta"
muukalaisesta,joka on kuitenki antanut omasta sydämestään ja sielustaan paljon yhdistykselle.
ei sitä arvosteta,sen vertaa,että annettais palata puuhatytöksi takasin,nyt kun akut olsi täynnä virtaa,ja ideoita pikku blondi(siellä värin alla) pää täynnä ideoita,ne pitääkin tukahduttaa?

voi kun se tehotyttötrion homma pääsis äkkii alkuun(ei julkista tietoa vielä).siinä pääsisi edes vähän toteuttamaan itseään,MUTTA itseni tuntien se ei riitä minulle.
kun olen voimissani,haluan antaa itsestäni paljon ennemmän yhteiseen hyvään,kuin mitä annetaan edes mahollisuuksia.

oliskin joku muu sopiva yhdistys.mutta ei.

4h toimii toisen kunnan alla,vesaiset on jo ymmärtääkseni ihan täynnä puuhatätejä..

spr,maatalousnaiset yms on mammojen yhdistyksiä,ei sillä,että niissä mitään vikaa olisi,mutta kyllä ne varmaan pitkään kattois jos lähtis mukaan änkemään..eikä ne ehkä ymmärtäis,että' kaikki mitä teen,teen omien lasten ehdoilla,ja kanssa.

voi ku olsi joku pikku puuhapoppoo,joka nimenoman keskittyis mammojen,pappojen,liikuntarajoittesten,erityislasten.lasten yleensä yms yms piristämiseen/leikitykseen/aikaa viettämiseen/auttamiseen/ kaikkea mahollista...

joo,omaakin porukkaa vois periaatteessa perustaa,
mutta.
palataan taas takaisin tähän muukalais-teoriaan.
kuka ottais tämmösen muukalaisen,muualta tänne tulleen sekopään tosissaan?

olipa purnaus-purkaus.tai pikemminkin analysointia,jos sais tän inhottavan enkelpaavapaaehtoishommiinkaan tunteen purettua pois:/

pyydän anteeksi ja astun takavasemmalle...onneksi tänään meni niin päin,et ensin tiputettiin pilvistä,sitten ihana ystävä anto maanantain parhaat naurut!kiitos Mari!!

remonttia,touhua,talvea

joka ikistä lihassäiettäkin kivistää...hyvin huomaa,että vkl meni melkein 24/2 repien,irroittaen,hakaten,kantaen..... ja sama urakka jatkuu..sorkkarauta ja ruuvari ollut eniten käytössä tänä vkl:na.

levyt vielä seinistä,ja loppu muovimatto lattiasta(on muuten tiukassa..) sitten laitetaan tasote lattiaan.
sisäeteisen raivaus jatkuu samaan aikaan..lisää roinaa inventoitavaksi,ja vielä pitäs keksiä,mihin ne kaikki sijoitetaan..

vessakin rempataan.ja poikain huone samaan syssyyn,sitten tulee isompi lovi kukkaroon(isännän!! *virne*) tuon kodinhoitohuoneen laitossa..heti kun säät sallii,tulee mies (maksullinen) tekemään valun ja kaakeloi,sit onkin aika suunnata ikeaan kaappiostoksille.vessan tupla-lavuaariallaskaapiston jo löysin sieltä..se on mun!! :DDD

noiden jälkeen saisin kuulemma alkaa tosissaan suunnitelemaan KEITTIÖTÄ.. *tuulettaa*

tuo on tällä hetkellä erittäinepäkäytännöllinenruoanvalmistustilajossamikääneiolesiellämissäoikeastipitäisi


tahtoo KEITTIÖN,ei epämääräistä varastotilaa


pikku purkaus..nyt kahvia!