ystävilleni

Kun oma rakas ystävä on hädässä,tuntuu omien ongelmien ja murheiden vyyhti aika pieneltä.
tai,niitä hädässä,oikeasti suuressa hädässä olevia ystäviä on nyt monta.

mikäs huonojen energioiden aika nyt taas oikeen on?

enkä itse pysty auttamaan,kuin vain rukoilemalla,ja pyytämällä enkeleitä apuun

jaksakaa,rakkaat ystävät,luottaa ja uskoa,katsoa valoisin silmin tulevaan.

vaikka tiedän sen olevan todella vaikeaa.todella todella vaikeaa.

miten sitä voisikaan luottaa,jaksaa uskoa ja toivoa,kun koko murhe ja ongelma säkki vuotaatulviiyliäyräittensä.ja pahasti?

eli se uskominen ja luottaminen sekä toivominen jää tukena olevien ystävien harteille.

ehkä,kun me tukevat ystävät jaksetaan uskoa,luottaa ja toivoa,siitä joku päivä tarttuisi murheenmurtamiin ystäviinkin pieni ripaus uskoa,luottoa,ja toivoa,ja löytäisivät sen pienen valon ja toivon,vaikka miten pienen tunnelin suun,jonka päässä loistaisi valo,Jumalan valo,ystävyyden valo,rakkauden valo,jota kohti lähtisivät tarpomaan ♥

sitä päivää odotellessa,muistakaa,miten rakkaita te olettekaan!!

keskiviikkoiltayön pohdintoja

Taas on tullut muutamaan otteeseen mietittyä,mikä tän kaiken tarkoitus on-oikeasti?

Mikä saa ihmiset tekemään toisilleen pahoja,kamalia asioita,tai puhumaan tuulesta temmattuja,ja niillä puheilla tarkoituksena satuttaa toisia-silmittömän julmalla tavalla?

Jumalaan,Enkeleihin ja Jeesukseen uskovanakin kaiken ymmärtäminen on äärettömän vaikeaa.

Vaikka miten tietäisi,että kaikella on tarkoituksensa,joskus,joskus vaan tuntuu,että liika on liikaa...miten paljon ihmisten pitää joutua kestämään-muiden ihmisten taholta? Miten voisin auttaa,niin,että siitä ihan oikeasti olisi todellista apua,purkusäkkinä osaan olla,ja sellaisena olenkin,he tietävät sen,että asiat ei vuoda eikä kule.Sitä varten on ystävät,että voi luottaaa.

Aamulla taas tajusin jotain..minäkin olen taas ihan loppu,slut,kaput...

Ihanat juoruakat on alkaneet kiusaamaan mun rakkaita ystäviäni,kun eivät muuta enää keksi?

taitaa nää tosiaan tietää,miten saa satutettua,ammuttua suolanuolen suoraan vuotavan sydämen läpi.

vähintään 2 kertaa viikossa kuulen ystävältäni kaupassa taikka muilta ihanilta ystäviltäni ,miten eräät ihniset jatkuvasti,toistuvasti utelee onko meille tulossa vauva.

ihan oikeasti.kyllä mä lasken tuon jo tahalliseksi satuttamiseksi,haluksi lyödä vyön alle.

kertokaa joku viksu mulle,mitä nää tyypit sillä voittaa?

onneksi minulla on mun ystäväni ♥ ja saadaan yhessä olla omia itsejämme,ja koitamme olla välittämättä näistä pikkusieluista.

miksi ihmiset ei vaan voi antaa mein elää omaa elämäämme rauhassa.Kukaann meistä ei halua kelleen mitään pahaa.emme puhu muiden asioita pisin kyliä,emmekä ees halua mitään suureellisia juoruja kuunnella,saati jutella niistä.

Emmä nyt osaa siltikään kertoa miltä musta oikeasti tuntuu nyt.

Ehkä pelkään,jos sen teen,hajoan TAAS kokonaan,ja sen kasaan kokoaminen olis ehkä jo aivan liian rankka homma...

siispä tekopepsodentti naamalle ja menoksi.sillä selviää pitkälle-vai selviääkö??

rakkaudentäyteistä laskevaa ystävänpäivää... :O

ystävänpäivä lähestyy...mutta asia joka taas ketuttaa..vähän,on se,että nyt se pitää yhistää laskiaisen kanssa.ei tykkää.oliskos pitänyt niihin muutamiin kortteihin,jotka postitin,kirjoittaa sydänkorttiin hyvää laskiaista,vai piirtää lumiukon ja pulkan kuva,ja toivotella ihanaa ystävänpäivää??

me siis emme vietä varsinaista laskiaista tänävuonna.ystävänpäivä on merkitykseltään NIIIIN suuri,että se menee laskiaisen ohitte.

no,laskiaissunnuntaina eli ystävänpäivänä on lumikirkko.Jumalanpalvelus on lasten pääasiassa hoitama,lapsikuoron,tarkemmin sanottuna.aivan ihana juttu(olisin vain toivonut,että asia olsi myös lumikirkko kutsuissa mainittu,olsi satavarmasti osanotto huomattavasti suurempi kuin nyt tulee olemaan)

siellä myös tarjotaan lämmintä mehua,ja pullaa,on nuotiota että saa makkaraa rillata,ja mikä parasta,lapsille ja meille lapsenmielisille pulkkamäki..poniajeluakin luvattu

me siis syyään laskiaspullat lumikirkossa,ja teen kotona sitten ystävänpäiväkakun,uudella ihanalla sydänmuotillani...

hepalle pittää tehä porkkana-hunaja-kaurahiutaleherkkuja,ja koiruudelle vaikka maksalooraa paistaa vartavasten..kissalle erikoisen ihanaa kalaa ystävänpäivän kunniaksi.

ystäville-kaikille herkkua tuona tärkeänä päivänä,jolloin kokomaailman pitää muistaa ystäviään..toki pitäs muistaa niitä muutenkin,mutta minusta on erityisen hienoa,että ystävänpäivä on erikseen.

tässä iässä sitä jo osaa ja ymmärtää arvostaa aitoja ystäviä.sellaisia kuin MIRA, Laura,Laura,MAri,Mari,KAtja,Sussu yms yms..ystäviä,jotka jaksaa kuunnella,huomaa,sanoo myös tarvittaessa että hei,,mietis ny vähän (arvostettava piirre ystävissä,ettei nyt anna toisen iha mitä vaa hölmöillä..)taikka osaa perustella jonkin asian(josta minulla hyvin vahva mielipide) minulle niin,että saan uuden näkökulman ko.asiaan..tästä erityiskiitos Lauralle tampereelta,ja Janetelle metropoliin..

heh,ystäviä,jotka kettuilee,jaa että kortti ei tullutkaan postin kautta? XDDD (MARIIII!!!) hahhaa..montaa korttia en tehnyt..pyydän anteeksi niiltä,jotka ei tänävuonna korttia saa,vaikka olettekin tärkeitä.uskon,että tiiätte ilman korttiakin olevanne minulle korvaamattomuia ystäviä!

toivotan siis aivan mahtavaa ysävänpäivää kaikille ihanuuksille!!!