torstai 6. toukokuuta 2010




Hiljaa hiipi lailla enkelin,
lapsi kulta,rakkahin.
luokse Jumalan ja Jeesuksen,
ylös taivaisiin riemuiten.
suru suuri täällä on,kaipuu,
tuska suunnaton.
rakastamme teitä ainiaan,
taivaassa vihdoin kohdataan.
rakkaudella kaikille kesken menneille lapsillemme ♥

**********************


Laittaa tosissaan surettamaan ja suututtamaankin kun vähän väliä kuuluu plussaus uutisia-ei toivottuja,jotka saaneet alkunsa kuitenkin ihan parisuhteessa,mutta ei ole kannettu omaa vastuuta ehkäisystä,jos ei raskautta toivota.

Tunnen monia pareja,jotka antais mitä vain,että saisivat sen lapsen alkuun,ja raskauden päättymään onnellisesti,raskaitakin hoitoja läpikäyneinä,monia pettymyksiä takana.

Itse kun vielä tietää,mitä se suunnilleen on,voisinpa keksiä jonkun taikanapin,jota painamalla saataisiin ei toivottu vauvan alku siirrettyä sellaiseen kohtuun,joka sitä sisällensä kovasti kaipaa.



tällaista toistoa taas-saatava pois pääkopasta purettua :S

3 kommenttia:

  1. Voi Satu... voimia sinne.. hyvä että on paikkoja joihin voi purkaa.. <3

    Uskon, että kun lasta kovasti toivoo, saattaa tuntea katkeruutta niitä kohtaan, jotka tahtomattaankin tulevat raskaaksi. Muttei se oo aina kovin mustavalkosta.. Ihminen on inhimillinen ja joskus yhden pienen pillerin unohtamisella voi olla yllättävän suuret seuraukset. Tai siihen luottamisella, että eihän nyt menkkojen jälkeisenä päivänä tarvii ehkäisyä :).. Naisen hormonitoiminta, se on välillä ihmeellinen.

    Voi miten mielelläni olisin seitsemän vuotta sitten Leeaa odottaessa siirtänyt vauvanalun pois johonkiin kohtuun jossa sitä kipeästi olisi kaivattu.. En toivonu mitään niin paljon, kun että joku vois saada sen, joka osais ja haluais olla äiti.. Kunnes pikkuhiljaa ajatus äidiksi tulemisesta ja valtavasta vastuusta asettu oikeisiin mittasuhteisiin ja saatoin alkaa iloita lapsesta. Vaikka sen saaminen heitti kaikki suunnitelmat yliopistolta vaihtoon lähtemisestä pyllylleen. Ja vaikka mun sillonen parisuhde ei ollu turvallinen. Se oli ihme, ja opin ihan pienin askelin arvostamaan sen tapahtumista.

    Lapsi on niin iso asia, maailman isoin ja tärkein.. Mun mielestä on hyvä, jos vahingossa raskaaksi tulleetkin voi tuulettaa tuntemuksiaan, positiivisia ja negatiivisia, sitä kauttahan sitä voi aidosti sopeutua sellaseenkin, mitä ei ollut suunnitellut.

    Aika moni varmaan tän hetken äideistäkin on itse aikoinaan ollut omille vanhemmilleen 'vahinko', tai mukavammin sanottuna yllätys. Imetyshän oli vissiin enemmän kun nykyään 'ehkäsykeino' ja kuten kaikki tietää, ei aina kovin tehokas :).

    Se on niin totta, että lapsia ei tehdä, vaan ne saadaan.

    En kylläkään puolusta tällä sitä, että harrastetaan suojaamatonta känniseksiä yhden illan tuttavuuden kanssa ja sit surraan jos raskaudutaan..

    Enkä yritä selitellä, ettet sais surra, vaan ihan vaan tuoda toisen puolen näkökulmaa esiin. (En tiiä kyllä yhtään, keiden ei-toivottuihin raskauksiin viittasit, niin en tiiä osuko yhtään sinne päinkään nää perustelut.)

    VastaaPoista
  2. Laura muruseni <3 mainitsemasi vahinko raskaudet on eriasia..anteeksi että nää jäi tästä pois.enkä kelleen henk koht muutenkaan,vaan noita just että emme halua lasta,en voi käyttää pillereitä,mies ei suostu kondoomiin ja muuta ei ole edes harkittu--uups,ollaan raskaana,mites tässä näin kävi ;O tai lennellään kukasta kukkaan...

    tietenkin-luonnolliseti jos on "vahinko"lapsi,tottakai ne negatiivisetkin asiat pitää käsitellä pois-miel ennemmin kuin vasta vauvan syntymän jälkeen.asettaisin taas tällaiset ajatusmaailmat(huom! en ihmisiä)eri kasteihin...

    (nimim.täysin vakuuttunut siitä että olen vahinko-eikä niin iloinen yllätys ollut ekat 25 vuotta :O)

    VastaaPoista
  3. Mä en sano muuta kuin että kaiken sen sanoit mitä itsekkin ajattelen. ♥♥

    VastaaPoista