räntäsateen vihmoessa naamalle(viikonloppuna) ja kylmän..hyrr hyrr tuulen ahavoittaen poskipäitä..aurinko paistaa,mutta mihin sen lämpö hukku??
kaksi hyvin rakasta ystävääni on mielessä..liki taukoamatta.molemmilla elämäntilanne,että tarvitsevat kaiken mahollisen hyvän enenrgian,mitä irti saan lähetettyä heille.toisella myös opiskelussa näytöt menossa..hälle siis vielä extra-energiaa ja maadoitusta.jotta tämä ja huominen päivä menee hyvin.
kolme ystävääni on ihan loppusuoralla raskaudessa,heille siis energiaa ja voimia loppukoitokseen.
ettekä pääse taaskaan liian helpolla..luulitteko jo,ettei tällä kertaa pohdita mamman omia kotkotuksia??
luottamus...voi mikä ihana ja vaikea asia.sitä NIIN haluaa ajatella ja uskoa kaikista pelkkää hyvää.ja sitten tulee RYSKIS
tiputus korkealta alas.
ilkeämmäksi sen tekee,että intuitio ON varoittanut asiasta,mutta sitä kun helposti laittaa sen oman mielikuvituksen piikkiin.
jokohan sitä oppis luottamaan vaistoihinsa?
toinen:terveisiä kyläläisille kylähullulta:D
koitin luoda ryhmiä fb:ssä,yms,mutta ei se toiminut oikein. eli jatkossakin JOUDUTTE joko lukemaan mun milloisiakin pohdintojani,en ala kenenkään vuoksi tekopyhäksi kävintöissä-hain purkin maitoa kaupasta-tilapäivittäjäksi.tekopyhällä viittaan lähinnä siihen,ettei OIKEITA;itseään pohdittavia asioita saisi statukseen kirjoitella.
TAI voi vapaasti klikata poista kaverilistalta,nappia:)
FB on LOISTAVA paikka keskustella asioista,varsinkin kun siihen keskusteluun saa mukaan ystävät ympärimaailmaa..ainakin suomen maan jollei muuta :)
missään palstalla kun oikeat keskustelut ei toimi,ei koskaan.aina on joku,jonka kanssa ei saisi olla erimieltä:)
miten vielä oppis oleen menemättä hakkamaan päätään kiviseinään???
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti