Meiltähän lähtee ensi syksynä 4.lapsi kouluun,
ja tämä on tälle äidille tähän mennessä vaikein koulunaloitus.
Esikko oli aina niin "iso",se meni kuin itsestäänselvänä että tietty aloittaa koulun.
Ja kaksi muuta peräkkäisinä vuosina ikäänkuin huomaamatta.
Nyt,4 vuoden tauon jälkeen,on kamala paikka äidille!
Sen lisäksi,että on äidille vaikea uusi koulunaloitus edessä,mun esikkoiseni,vauvani,ihanan kamala ja kamalan ihana haasteita paljon eteemme asettanut esikispoikamme aloittaa ylä-asteen.
Äidin sydän vuotaa verta.
Mun vauvat kasvaa..vääjäämättä.
Ja jättävät äitiä kokoajan enemmän ja enemmän taakseen,aina hiukan lisää huomiotta,äidin napanuora tuntuu nyt venyvän.Taas.
Aivan liina pitkäksi,liian pinkeänä,liian tiukkana,liian ahistavana.
Nyyh!!
Lapset tosiaan kasvaa.
Entäs äiti?
Miten ihmessä äiti voi pysyä lasten kasvuvauhdissa perässä?
Lapset kasvattaa vanhempia,sanotaan.
Totta.Mutta kuka puhaltaa ja lieventää äidin kasvukipuja?
Ei siis auta kuin laittaa kädet ristiin,ja pyytää Jumalaa ja enkeleitä suojelemaan lapsukaisia niiden elämäntaipaleella.
Joka aamu ja ilta yhä uudelleen ja uudelleen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
No juuri yksi päivä ajattelin, että apua, sun esikoinen on jo niin iso :) Ja aika menee niin lujaa, että on jo lähempänä täysi ikäisyyttäkin, hui.
VastaaPoistaMinä itkin jo tuon kakkosen kohdalla, että voi, menee eskariin jo nyt ja taksilla. Onneksi on vielä yksi vuosi eskaria edessä, mutta kolmonen on siinä ihan hännillä. Onneksi sulla on kuitenkin vielä nuita pieniä ihanaisiakin! <3 Ja toivottavsti lisää tulee <3
teillä on kohta ekat rippijuhlat...
VastaaPoistameillä on siihen vielä vähän enemmän aikaa. mutta se aika menee tuhottoman nopeesti! lapset kasvaa, äiti ei vanhene päänsisältä, paitsi kun se katsoo peiliin, sieltä tuijottaa joku vanha eukko!! karmeeta, mihin se entinen minä on kadonnut!
tietysti vois olla vähän kornia, jos 17v tuijottas peilistä takas ja muksut on jo koululaisia.. hmm..
lapsuuden vuodet kuluu juosten, missä on mun vauva, se kulkee täällä jo ilman äitiä ja sanoo äittä, tai missä on sun vauva, se on jo kaks! ja just ne vasta synty!
yritetään keskittyä vaan olennaiseen, lapsista huolehtimiseen ja annetaan muitten epäolennaisten olla, ettei ne kullanarvoset vuodet katoo. eläkkeellä sitten ehtii jotain muuta, vaikka pölyjä pyyhkiin.. =) hmm.. kylläpäs ajatus taas ravaa..