Jälkijäristyksiä

Sunnuntai tuli...voi jee mikä ihana päivä se oli!!

matkaakin oli onneksi repan tunnin verran,ehti hyvin jättämään kodin taakse,ja valmistautua tulevaan päivään.

Se muuten tuli enemmän kuin tarpeeseen.

Eneia ryhmä kävi valmistelemassa minua vihkimykseen,ja voi että miten tunne-ja ajatusrikasta se matkanteko oli.


itse kurssista ei sen enempää..siitä kerroin jo hiukan toisaalla,ja enemmän parille huolella valitulle ystävälle <3 (muiden psyyke ei ehkä kestäis..tai "järki" antais periksi uskoa asioita..)

kotimatkalla taas oli ihanaa jättää ihana päivä taakse,käydä tapahtumia lävitte,ja valmistautua arkeenpaluuseen.(olis muuten ollu hankalaa paljo lyhemmällä matkalla..)


Vielä erikoiskiitos "pupulle" eilisestä,on kauhean jännittävää näin alkuun vielä "vieraammalle" testata uusia "taitoja",mitä toinen kokee/tuntee/aistii...

Otsikkoon...vielä väsy reisusta-päivä oli ihana,mutta raskas.

Tunnelmat vielä välillä jippii mä pääsin sittenkin sinne-ja jes,nyt se eka on hoiettu-väliltä.

Toinen osa siintää suunnitelmissa-vähä kaukasemmissa..koska en tiiä kauanko minulla menee toipumiseen kokopäivän poissaoloon lasten luota. Ja koska mun psyyke taas kestää edes ajatella saman toistamista :O

Tänvuoden aikana koitan olla niin rohkea ja reipas,että pyydän "jo" toisen vappaapäivän itelleni-kurssin muodossa.

Toki paljo riippuu muistakin asioista...eräs asia toivonmukaan selkii tässä (tulevaisuutta aatellen) parin viikon sissään.sitten mun pittää ola rohkea ja reipas vähän aiemmin jo..ehkä kesällä.

Vastaanotosta..sitä on jo kyselty.en ole perustamassa iha vielä omaa vastaanottoa.katsotaan kun lapset on vähän isompia..nyt saa hoitoharjoituksista naatiskella ystävät ja tutut sekä sukulaiset :)

Jokaisella pikkukylällä pittää olla se oma kylähullunsa-saankoha minä sen tittelin kun tää tullee laajempaan tietoisuuteen??? :)