Nyt jos saisin jonkun lasten kanssa tänne,piiloutuisin tonne kellariin viltin,nenäliinapaketin(jätti-ison sääsöpaukkauksen) ja dvd-soittimen kera.
Katsoisin dvd:n jonka eilen löysin "sattumalta",antaisin kaiken menneen,pakkautuneen(jo käsitellyn-niin ainakin luulin) ja uudempienkin tuskan-aiheiden tulla ulos.
Jos se vaan olis mahollista.
Itseni tuntien en siellä kauaa olis-olis liian kova ikävä lapsia,liian itsekäs olo,että täällä mä vaan yksin hengailen,kun mun rakkaat olemassa olevat lapseni tarvitsee minua.
Siispä..pakataan piukkaan (saakohan osotostv:ltä vielä edullisesti niitä tyhiöpakkauksia? niitä mihin saa vaikka peiton tyyliin sentin paksuiseksi nätiksi paketiksi,kaikkien kaunapäällisten kera,kun tilaat 15 minuutin kuluessa )
Odottamaan parempaa hetkeä päästää ilma taas pakettiin...ja tuska pois paketista.
Toivottavasti tällä kertaa sen hetken löytyminen ei kestä liian kauaa..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Toivotaan... Ja joskus se hetki kai pitää vaan ottaa, jos ei se muuten meinaa tulla. Eikä se oo mun mielestä itsekkyyttä, vaan itsetuntemusta. Sitä yritän ite ainakin opetella..
VastaaPoista*halaa*
VastaaPoista