torstai 19. toukokuuta 2011

IIHMISEN ELÄMÄNKAARI

Auringon nousu,aamun koi

kaunis laulu hiljaa soi.

Syliini saan lapsen oman,

niin pienen,niin soman.


Kasvuaan seurata saan,

joskus silkkiä vaan

lapseni tie,soraa ja santaa

kohti elämänkaaren taivaanrantaa,

onnea,iloa meille kantaa.


Nuoreksi varttuen tietänsä kulkee

aikanaan oman lapsensa syliinsä sulkee.

Lapsenlapsen onni ja autuus

oman elämän rikkaus hautuu.


Aikuisuuden tietä kulje lapsonen,

Jumalakin matkasi tietää sen.

vanhuuden tietä kun kulkemaan saa,

auringon lasku jo mua odottaa.



Siintää elämänkaaren taivaanranta.


-S.M.-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti