keskiviikkoiltayön pohdintoja

Taas on tullut muutamaan otteeseen mietittyä,mikä tän kaiken tarkoitus on-oikeasti?

Mikä saa ihmiset tekemään toisilleen pahoja,kamalia asioita,tai puhumaan tuulesta temmattuja,ja niillä puheilla tarkoituksena satuttaa toisia-silmittömän julmalla tavalla?

Jumalaan,Enkeleihin ja Jeesukseen uskovanakin kaiken ymmärtäminen on äärettömän vaikeaa.

Vaikka miten tietäisi,että kaikella on tarkoituksensa,joskus,joskus vaan tuntuu,että liika on liikaa...miten paljon ihmisten pitää joutua kestämään-muiden ihmisten taholta? Miten voisin auttaa,niin,että siitä ihan oikeasti olisi todellista apua,purkusäkkinä osaan olla,ja sellaisena olenkin,he tietävät sen,että asiat ei vuoda eikä kule.Sitä varten on ystävät,että voi luottaaa.

Aamulla taas tajusin jotain..minäkin olen taas ihan loppu,slut,kaput...

Ihanat juoruakat on alkaneet kiusaamaan mun rakkaita ystäviäni,kun eivät muuta enää keksi?

taitaa nää tosiaan tietää,miten saa satutettua,ammuttua suolanuolen suoraan vuotavan sydämen läpi.

vähintään 2 kertaa viikossa kuulen ystävältäni kaupassa taikka muilta ihanilta ystäviltäni ,miten eräät ihniset jatkuvasti,toistuvasti utelee onko meille tulossa vauva.

ihan oikeasti.kyllä mä lasken tuon jo tahalliseksi satuttamiseksi,haluksi lyödä vyön alle.

kertokaa joku viksu mulle,mitä nää tyypit sillä voittaa?

onneksi minulla on mun ystäväni ♥ ja saadaan yhessä olla omia itsejämme,ja koitamme olla välittämättä näistä pikkusieluista.

miksi ihmiset ei vaan voi antaa mein elää omaa elämäämme rauhassa.Kukaann meistä ei halua kelleen mitään pahaa.emme puhu muiden asioita pisin kyliä,emmekä ees halua mitään suureellisia juoruja kuunnella,saati jutella niistä.

Emmä nyt osaa siltikään kertoa miltä musta oikeasti tuntuu nyt.

Ehkä pelkään,jos sen teen,hajoan TAAS kokonaan,ja sen kasaan kokoaminen olis ehkä jo aivan liian rankka homma...

siispä tekopepsodentti naamalle ja menoksi.sillä selviää pitkälle-vai selviääkö??