hyvästi jää,se päättyi näin..

tiedättekö sen tunteen,kun on niin kovat oviskivut,että tunnet ihan jokaikisen tapahtuman sisälläsi reaaliajassa?

sen,miten hedelmöitys tapahtuu...NYT!

sen,miten pieni ihmisen alku liikkuu sisälläsi etsien oikeaa kiinnittymispaikkaa?

miten olet malttamaton,että päivät kuluu,jotta voit todentaa tapahtuman,jonka olet tuntenut kokoajan,plussatestillä todeksi?

ja kun se päivä vihdoin tulee,tiesit tuloksen,silti olet maailman onnellisin:vauva!!

hedelmöityksestä asti kärsit vielä ikäänkuin varmistukseksi,tosi kovista "oireista",kauheasta pahoinvoinnista,ja sitä seuraanneesta pääkivusta,huimauksesta,viiltelyistä,nippailuista jne.niin,että mitään epäilyksen häivää ei ole.

eikö silloin ole jo luvallista luottaa,että kerrankin sujuu kuten pitäisi?

mein vaavin piti syntyä huhtikuussa.

niin piti.

siitä unesta se alkoi.minä "tiesin" että se tarkoittaa keskenmenoa-taas,vaikka ihanat ystävät koittivat <3 lohdutella muilla selityksillä <3

kiitos siitä teille,Anna ja Maarit <3

ikäänkuin keskenmenon kärsimyksessä ei olisi tarpeeksi,se-todella ironista-alkoi vapaaehtoishommissa.olin "töissä" paikallisen Mll:n (jonka hallitukseen kuulun) järjestämässä kirpparitapahtumassa,jotta saataisiin taas touhua ja apua lapsiperheille.

esitä siinä sitten urheaa ja iloista,kun sydän on murskattu lattialle-tai vessanpyttyyn-TAAS kerran.

olisi jo kiva pikkuhiljaa tietää,mitä NIIN kamalaa olen tehnyt että Jumala näin rankaisee(vaikken edes usko rankaisevaan Jumalaan,vaan auttavaan ja rakastavaan.NYT on usko kovalla koetuksella)

kaikenlisäksi flunssa tekee tuloaan.kurkku on kuin raastinrauta.toiv ei pahene,haluan EDES kerhoon keskivikkona.

hyvin menee,mutta menköön-ja FUCK!!